Heinämäen reissu tunteitten vuoristorataa.
Perjantai oli kirjaimellisesti "paska päivä", matkustaminen paikanpäälle ei sujunut ihan suunnitelmien mukaisesti, Heralle tuli ripuli matkan aikana ja jäljet takapenkillä antoivat osviittaa tapahtuneesta, siihen lisättynä Heran pennun, Ciran, huono pidätyskyky ja Heran uusintaulostus Varkaudessa, takasivat tömäkät tuoksut auton sisätiloihin, Nesteen huoltoaseman wunderbaumit auttoivat pahimman yli, kolmen alustan pesut ja vesisade veivät loppupäivän fiilikset lattiaan, mutta koirien ja omistajien iloinen jälleennäkeminen pelasti päivän plussan puolelle.
Riista jäi saamatta, mutta onneksi muovipussillinen suppilovahveroita löytyi metsän kätköistä.
Lauantaina oli vuorossa oman kasvatin, Sirun ajokoe Jäppilän maastoissa, tuomareina Matti Tarvainen ja Timo Kinnunen, ylituomarina oli Tenho Pulkkinen.
Olosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset, aamuyön vesisade ja koko päivän puhaltanut voimakas tuuli huomioiden Sirun työskentelyssä ei ollut moitteen sijaa. Tuomarit antoivat hyvät ansiopisteet ja kun ajoaikaakin kertyi 160 min, niin lopputulokseksi tuli 90,78 pistettä ja DRAJ 1.
Samalla se oli kennelimme ensimmäinen dreevereitten ajotulos, kiitokset tuomareille ja onnittelut Sirulle ja omistajalle, Mika Ikoselle.
Viimeisenä päivänä erätarkastaja pysäytti ja tarkasti aseet ja luvat, sen jälkeen yritettiin saada teeriä kiväärin ristikkoon siinä kuitenkaan onnistumatta, Cira (3 kk) pääsi myös metsään vähän jaloittelemaan ja äitee Herakin yritti nostaa jänistä ylös, mutta huonoksi onneksi sotkeentui vielä äitinsä, Kolkon Ingridin ajaman jäniksen jäljille, joten päivästä ei jäänyt lapsenlapsille kerrottavaa.
Loppupäivästä löytyi ajettava, mutta hämärä ja kotimatka painoivat päälle ja homma jouduttiin keskeyttämään, yksi nisäkin oli pullahtanut liivin alta ja oli ottanut osumaa.
Sunnuntain parasta antia oli ehdottomasti nähdä ja kuulla Kolkon Ingridin(Inkun) jänisajo, mikä päättyi omistajan, Timo Kinnusen kaatolaukaukseen.
Heran äitiä, Inkkua, ei voi liikaa kehua, ihan huippu ylösottaja ja ajovarmuus parasta A luokkaa, ikä jo toisella kymmentä, mutta ei tuntunut missään, oli mahtavaa työskentelyä, kyllä siinä tytär jäi kakkoseksi vaikkei ihan huono oo sekään.
Erityiskiitos taas Matille onnistuneista järjestelyistä:)
Hyvää syksyn jatkoa kaikille osallistuneille!