Ciran koulutus saatiin päätökseen Jäppilässä.

18.11.2024
Mika ja Jussi Ciran kanssa.
Mika ja Jussi Ciran kanssa.
Päätin kauden alussa, että panostan syksyn Ciran koulutukseen, olen opettanut Ciralle alusta lähtien kaiken mahdollisen minkä itse koen tarpeelliseksi metsähommissa.

Sitkeästi on töitä tehty, on yhdessä koettu niin ylämäkiä kuin alamäkiäkin, omat tunteet ovat vaihdelleet kuin Suomen säät.
Mutta nyt on koulutus saatu päätökseen jäniksen osalta.
Cira hakee itsenäisesti, mutta ei haittaa myöskään, jos haluat mennä mukaan ohjailemaan, ei pyöri jaloissa silloinkaan vaan hakee sitkeästi, ajot ovat sujuneet välillä hyvin ja välillä huonommin, tieajotkin ovat sujuneet kohtalaisesti.
Supikoirat on jätetty vielä rauhaan, kerran on tyrkätty hirveä ja kettuakin.
Olimme viikonlopulla perinteisellä Heinämäen reissulla, tarkoituksena oli ampua se ensimmäinen jänis Ciralle, mutta epäonnistuttiin ylösotossa, vasta kolmantena päivänä saatiin yksi jänis liikkeelle, mutta en saanut sitä kaadettua.
Nukuimme yöt Mika Ikosen vieraana Jäppilässä, Mika esitti, että voitaisiin yrittää metsästystä paikallisen seuran alueella Mikan lapsuuden maisemissa.
Sunnuntaiaamu sopi parhaiten molemmille, Mika oli saanut vielä Jussin(ei siis jänöjussia) avuksi ja hyvä kaveri Juha kävi myös poikansa kanssa morjestamassa, olivat menossa venakon kanssa metsälle, kertoivat nähneensä 3 kauristakin läheisellä pellolla, päätimme kuitenkin jättää ne rauhaan tällä kertaa.
Sitten lähdettiin yhdessä Ciran kanssa metsään, ei mennyt pitkään kun Cira ilmoitti haukkumalla löytäneensä jäniksen yöjäljet, ylösotto olisi voinut olla nopeampikin, mutta lopulta saatiin jänis liikkeelle.
Aluksi näytti siltä, että jänis pysyisi pienehköllä metsäkuviolla, itsekin näin jäniksen pari kertaa, mutten päässyt ampumaan, jänis päätti lopulta mennä soraasemalle piiloon, Jussi oli nähnyt sen hyppivän siellä.
Cira löysi sen vielä louhimattoman kallion kolosta ja siitähän tuli se kuuluisa " perslähtö", lisäksi jutun kirjoittaja sai haulisuihkun osumaan täydessä vauhdissa kiitävään vemmelsääreen.
Cira oli niin innoissaan, ettei heti huomannut maassa makaavaa kuollutta jänistä vaan juoksenteli haukkuen sen ympärillä.
Lopuksi vielä perinteiset kuvaussessiot muistoksi ja kodalla makkaranpaistoa.

Suurkiitokset Mikalle ja Jussille jahdista, ensi syksynä otetaan sitten uusiksi!

 

Soraasema koitui kuitenkin pupun kohtaloksi.
Soraasema koitui kuitenkin pupun kohtaloksi.